tiistai 9. toukokuuta 2017

Kyynelten virta

Kyyneleet. Kertomus ilosta, surusta, pettymyksestä tai onnesta. Kyyneleet ovat tarina elettyä elämää, tunnetta ja rakkautta.
Kyyneleet ovat kosketus - jokin sisälläni kosketti minua ja nyt se kosketus on lämmin suolainen vesivana poskillani.

Kyyneleet - heikkous vai vahvuus?
Miten vaikea on antaa niiden näkyä.
Poskilla näkyvät kyyneleet osoittavat luottamusta. Annan niiden näkyä, luotan että saan olla se joka olen. Luotan ettet halveksi, pety tai kiusaa. Luotan ettet käännä selkääsi pois. Poskilleni juurtunut vana osoittaa että olen auki, haavoittuvainen ja elossa. Luotan, että hyväksyt ja otat vastaan minut tällaisena. Luotan, että riitän silloinkin kun en ole vahva ja hymyileväinen. Luotan, että saan olla edessasi niiden tunteiden ja eletyn elämän kera, minkä kohtaat katsoessasi itkuisiin silmiini ja suttuiseen ripsiväriini poskillani. Kyyneleet.

Otat syliin. Halaat. Kosketat. Hengitän.

Kiitos. Kiitos. Kiitos.

***

Se, että näyttää omat tunteensa.
Hyväksyy elämän mutkittelevat polut ja
ylämäkien tuskan.
Mahdollistaa ja antaa tilaa myös toiselle olla keskeneräinen omalla polullaan. Olla sellainen kun on. ❤

Kiitos. Kiitos. Kiitos.

tiistai 25. huhtikuuta 2017

Satuhieronta: Ajatukset kuin karuselli

Tänä iltana syntyi Satuhieronta päivän kiireen kirvoittamana. Miten rauhoittua päivän päätteeksi? Mitä kun uni ei tule? Miksi ajatukset vain pyörivät kuin karuselli?

Satuhieronta on läsnäolevaa kosketusta ja sen kautta tarinan kuvittamista lapsen tai aikuisen selkään. Satuhierontaan tulee varata oma aikansa ja hetkensä, jolloin tarinan kertojalla ei ole kiire vain voi itsekin rauhoittua tarinan äärelle. Lisätietoa Satuhieronnasta saat mm. www.satuhieronta.fi -sivustolta. Itse olen kouluttautunut Tarina ja Kosketus oy:n (www.satuhieronta.fi) kautta Satuhierojaksi.

Rauhallista Satuhieronta -hetkeä Sinulle ❤

***

Olipa kerran Olli Orava,
[Molemmat kädet lapaluiden päällä]
joka makasi sängyllään eikä saanut unta.
[Silitä kevyesti selkää]
Vaikka miten hän yritti saada silmiä kiinni,
ripset eivät tahtoneet levähtää poskien päällä.
[Sormenpäillä pitkiä vetoja olkapäistä alaspäin]
Ajatukset pyörivät kuin karuselli.
[Sormenpäillä pyörivää liikettä selässä]
Ollikin kääntyili sängyssään puolelta toiselle.
[Kämmenillä painalluksia selän puolelta toiselle]
Siinä samassa Olli Orava pinkaisi ylös sängystään ja juoksi pihalle.
Se juoksi ja juoksi pitkin metsäpolkuja,
[Sormenpäillä pyörivää liikettä selässä]
hyppellen purojen ylitse.
[Sormenpäät supussa painalluksia paikasta toiseen]

Kunnes se tuli takaisin kotiportaille,
istahtahtaen siihen.
[Kädet pysähtyvät paikalleen]
Kyynel valahti poskelle ja se niiskutti.
[Silitä kevyesti selkää]

Olli Oravan äiti oli nähnyt poikansa juoksevan ripustaessaan pyykkejä ulos kuivumaan.
Pyykit liehuivat iltatuulessa ja puhdas tuoksu leijaili Ollinkin nenän päähän.
[Silitä kevyesti selkää]

Äiti istahti Olli Oravan viereen ja kysyi:
"Mikä hätänä pikkuiseni?"
[Kädet pysähtyvät paikalleen]
Oli nyyhkytti ja kertoi ettei saanut unta,
vaikka kuinka yritti.
[Silitä kevyesti selkää]
Hän yritti juosta ajatuksia karkuunkin,
muttei se onnistunut.
[Sormenpäillä pyörivää liikettä selässä]
Ajatukset vain pyörivät ja pyörivät,
eikä uni tule.

Äiti- orava otti Ollia kiinni käpälästä
[Kädet pysähtyvät paikalleen]
ja neuvoi:
"joskus ajatukset pyörivät kuin karuselli,
ja silloin on hyvä laittaa silmät kiinni.
[Vie kämmen kevyesti alaselän päälle]
Hengittää syvään nenän kautta,
[Rauhallinen pitkä veto selkärankaa pitkin ylös]
ja puhaltaa ulos.
[Sormenpäiden kiemurteleva liike alas kohti alaselkää]
Hengittää syvään - ja puhaltaa ulos.
[Edellinen uudestaan]
Hengittää syvään - ja puhaltaa ulos."
[Edellinen uudestaan]
Kyllä se uni tulee,
kun ajatuksetkin saavat levätä.
[Edellinen uudestaan]

Olli Orava halasi äitiä,
[Kämmenellä pyörivää rauhallista liikettä selässä]
kiipesi takaisin vuoteeseensa,
[Sormenpäät nupussa painalluksia alaselästä ylöspäin]
veti peiton päälleen ja
[Vie peitto lapsen päälle]
toivotti kaikille hyvää yötä.
[Kämmenellä pyörivää rauhallista liikettä peiton päällä]
Sitten se nukahti.
[Kädet pysähtyvät paikalleen lapaluiden kohdalle]

Sen pituinen se. ❤

MiiA

keskiviikko 29. maaliskuuta 2017

Kosketus ja läsnäolo

Istuen bussissa kohti kotia. Tanssi- ja liiketerapian perusopintojen lähiopetuspäivät ovat takana ja on hetki levähtää kehollisen työskentelyn jälkimainingeista. Samalla käyn läpi mitä koin, mitä ajatuksia menneet päivät ovat herätelleet. Hyvä niin.

Aiheena meillä oli kosketuksellinen anatomia ja kinesiologia. Opettajana Satu Palokangas. Kiitos hänelle läsnäolosta, oman osaamisen jakamisesta ja inspiraatiosta!

Teimme useita harjoitteita, joista itselleni nousi vahvasti esiin kosketuksen ja koskettamisen olemassa olo. Olipa kyseessä minä itse tai vieressä oleva toinen: miten kosketan itseäni? Miten kosketan häntä? Tarvitaanko koskettamiseen fyysistä ihopinnan yhteyttä vai voinko koskettaa olemalla. Läsnäololla.

Oman itsensä koskettaminen. Hieron käsiäni yhteen. Syntyy lämpöä. Hieron käsivarsiani, ikään kuin halaan itseäni. Tuntuu hyvältä. Voin myös piirtää rajat kehoni ympärille kuljettamalla kämmeniä jalkapöydästä nilkkaan, sääriä pitkin ylös polvilumpiolle, siitä reiden ulkopinnalta lantiolle, hipaisen vyötäröä, vatsan seutua, rintoja ja siitä käsivarsille, niskaan ja pään päälle.
Mitä tunsin? Mitä koin? Mitä ajatuksia kosketus herätti?

Vielä kun syventyy kosketukseen tarkemmin. Mitä kosketan kun kosketan itseni säären päältä? Lantion kohdalta? Vatsasta? Pään alueelta? Tähän asti olen miettinyt koskettavani ihoa ja sitä kautta tunteitani ja kehossa mahdollisesti muistissa olevia jälkiä, jotka saattavat herätä kuin karhut unestaan kun ne tunnistavat kosketuksen mikä siinä hetkessä resonoi jonkun aiemmin koetun kanssa. Kosketan ihoa ja tunteita.

Nämä kaksi päivää havahduttivat minut tietoisuudelle siitä, että tuon ihon alla on paljon muutakin. On kudoksia, lihaksia, nesteitä, luita ja sisäelimiä. En ole niistä ollut kovinkaan tietoinen, sillä ne ovat. Tekevät tehtävänsä ilman että huomioisin niitä. Kivun ja ärtymisen kohdalla kysyn mikä on vikana? Miksi sattuu? Ikävän tunteen kautta tulen niistä tietoiseksi. Enää en halua asian olevan niin.

Miksi koin, että oman kehon tunteminen tarkemmin on tärkeää? Kun miettii mikä tarkoitus kehon eri osa-alueilla on, miten ne toimivat yhteydessä toisiinsa, miten keho on elossa virtaavana energiana - haluan olla lähempänä itseäni. Eri ruumiin osilla on tehtävänsä, luonteensa ja liikkeensä. On kovaa luuta, kimmoisia lihaksia ja pehmeää rasvaa. Karrikoidusti esitettynä, mutta ajatus siitä mitä haen. Nämä kaikki toimivat yhteistyössä kehossa. Miten paljon sisällämme tapahtuukaan. Kun pysähtyy tämän ajatuksen äärelle, on helpompi myös sallia itselleen olemassaolo. Sellaisenaan ilman tekemisen ja tietämisen tarvetta. Kaikki on meissä. Olen tällaisena tarpeeksi. Ilmennän elämää, energiaa, sykettä olemalla.

Tietoisuuden herääminen omasta kehosta avaa myös katseen sille, miten arvokas ja merkityksellinen on toinen ihminen minun vieressäni. Hänellä on oma tarinansa, jonka äärelle minun on mahdollista päästä. Kosketus jollain tasolla yhdistää meidät. Kun tunnistan läsnäolon ja kosketuksen itsessäni, voin myös koskettaa toista ja tuntea hänet.  Kosketuksen tulee aina olla kunnioittava ja vastavuoroinen. Se voi myös olla yhteinen.

Ihminen elää kosketuksesta. Kosketus on elämän ehto vastasyntyneelle vauvalle. Hyväksyvä, kunnioittava, lämmin kosketus välittää nähdyksi tulemista, arvostusta ja merkityksellisyyttä. Sitä me olemme. Merkityksellisiä itsessämme ja toinen toisillemme.

Kiitos ❤

sunnuntai 26. maaliskuuta 2017

Tanssin Kosketus

Alkanut kevät on ollut itselleni sisäisten muutoksen ja pohdintojen aikaa. Opinnot Jyväskylässä ovat herätelleet minua joka kerta syvemmin kehotuntemuksen ja -tietoisuuden pariin. Keho on täynnä viisautta, tarinoita ja tunteita. Olen iloinen niistä kaikista!

Tanssi- ja liiketerapian perusopintojen loppusuora häämöttää horisontissa ja työn alla on opintoihin kuuluvan kehitystehtävän tekeminen. Omaksi kehitystehtävän suunnaksi valikoitui seuratanssit, mikä itselleni on lähellä sydäntä. Omaan tanssinautintoa on viime vuosina tukenut läsnäolon harjoittaminen ja Satuhierontaohjaajana toimimisen myötä myös kosketuksen merkitys ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa on noussut vahvasti esiin osana tanssikokemusta. Näiden ajatuspalojen myötä ja kautta olen saanut jakaa, keskustella ja ideoida eteenpäin Tanssin Kosketusta hyvän tanssiystäväni kanssa. Kiitos ❤

Tanssin Kosketus - kurssikokonaisuus jonka tulen toteuttamaan osana tanssi- ja liiketerapian perusopintoja on omakohtainen matka kehoon ja tanssillisuuteen. Se on yhteenveto tanssin omakohtaisesta kokemisesta, ajatusten jäsentämistä ja oman tanssimatkan avaamista sanoiksi ja harjoitteiksi.

Tanssin Kosketus nykyisessä olomuodossa on tanssikokemusten, kehotietoisuuden ja tanssi- ja liiketerapia opintojen myötä tulleen osaamisen tiivistelmä ja avaus. Tämän kokoamisen kautta olen pohtinut; mitä tanssi oikeasti on - liikkeen kehollinen kokeminen ja sydämen sykettä rinnassa? Milloin liikkeestä tulee tanssia? Mikä tekee kahden ihmisen liikkeestä paritanssia?

Näiden kysymysten äärelle olen pysähtynyt useasti ja löytänyt lähes aina jonkin uuden ajatuspolun tai havainnon. Oman kokemuksen ja tanssin pohjalta olen suunnitellut Tanssin Kosketus  kurssikokonaisuuden, minkä ensimäinen kurssi-ilta on tulevana tiistaina. Mitä on paritanssi? Mielenkiintoinen kysymys, jota lähden tutkimaan läsnäolon ja kosketuksen näkökulmasta. Jännittää totta kai, mutta (tanssi-) ilon kautta eteenpäin.

Kiitos. Kiitos. Kiitos.
❤ Miia

lauantai 31. joulukuuta 2016

Runoja ja ajatuksia

Runoja ja ajatuksia

Tartuin kynään, taustalla soi kaunis Tina Malian kappale. Kynä kulkee paperilla kuin itsestään. Annan sanojen tulla. 

Hyvää alkavaa vuotta kaikille,
pidetään huolta itsestämme, läheisistämme sekä niistä joita emme vielä tunne.
Tärkeää on saada tulla kohdatuksi ja nähdyksi.

Miia

💜💜💜

Hellitä kiire
Anna minulle rauha,
rauha istua lattialla,
tuntea maton karheus jalkojen alla
Anna minulle rauha,
sulkea silmät,
kuunnella sydämen ääntä ja keskittyä sen tarinaan.

Liike - rytmi - syke -hiljaisuus
Seison paikallani - kukaan ei huomaa.
Pelon aikaansaama vapina,
ilon lahjoittamat kiljahdukset kesänurmella,
surun musertava peitto ylläni,
rakkauden tinkimätön halaus.
Kaikki ne ovat tässä - Hetkessä.
Sydemeni tanssii. Seison paikallani.


💜💜💜

Kallion karheus selkäni alla
kuopat, syvänteet, meren silottamat reunat.
Veden laulu,
aaltojen valuessa alas kalliolta.
Kastelet varpaani - säpsähdän.
Painaudun lähemmäksi,
kuulen äänesi Äiti Maa - kerro tarinasi.

Sielujen tanssi kuun valossa,
kallioiden välissä pystytetty leiri.
Sen keskellä nuotion loimu,
kallioiden seinästä muinaisten äänien kaiku.

Rytmi - tapailen sitä sormillani rintaani vasten.
Elämän syke - hengityksen puhtaus.
Suljen silmät,
tunnen tuulen viiman.
Sielut vaeltavat - kuuntelen.
Suolaiset kyyneleet huulilla,
menneisyyden muisto
elät minussa - Kiitos!


lauantai 3. joulukuuta 2016

Ajatuksia matkasta tanssi -ja liiketerapian maailmaan

Syyslukukausi pulkassa  tanssi- ja liiketerapian perusopintoja. Tähän kolmeen kuukauteen on mahtunut neljä lähiopetusjaksoa, ryhmätyöskentelyä, harjoitteita, teoriaa, itsensä tutkimista ja avautumista oman kehon äärelle. Mitä tunnen? Mitä koen?

Päätös hakeutua näiden opintojen pariin on jälkeenpäin tarkasteltuna monen pienen -merkityksellisen asian summa. Tanssitaustani pohjautuu vahvasti suomalaiseen kansantanssiin ja seuratansseihin. Koen niiden kautta saaneeni hyvän pohjan sille mitä tanssi parhaimmillaan on iloa, yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta. Olin myös huomannut miten vaikuttavaa, tunteita ja ajatuksia herättävää voi pienikin tanssin sisällä tapahtunut kohtaaminen olla. Tiedon ja ymmärryksen janoisena hakeuduin opintojen pariin.

Tanssi - ja liiketerapia on Suomessa varsin uusi taideterapian muotoihin kuuluva terapiamuoto. Tanssi - ja liiketerapian keskiössä on kehon ja mielen yhteys. Kehomme on kommunikointiväline niin oman mielemme kuin ympäristön välillä. Kehon kautta voi tuoda esiin asioita, joita sanallisesti ei osaa tai pysty kuvaamaan. Keho myös vastaanottaa ympäristöstä tulevia viestejä kuljettaen niitä mielen tasolle.

Mitä on liike ja tanssi kehossamme? Miten voimme jakaa ajatuksia, tunteita, tarinoita ilman sanoja? Miten voi tulla ymmärretyksi ja nähdyksi ilman verbaalista vuorovaikutusta?

Tanssi-ja liiketerapian perusopintojen aloittaminen on ollut tiedon ja ymmärryksen saamisen lisäksi hyvin vahva kasvun paikka. Opinnot ovat rakentuneet toiminnallisten harjoitteiden ympärille. Itsensä tutkimiselle on annettu tilaa. Harjoitteiden reflektointi on osoittanut miten jokainen kokee asiat omalla tavallaan. Miten keho muistaa ja liike voi tuoda esiin mitä erilaisempia asioita. Ulkopuolisena ei pysty arvioimaan tai kertomaan mitä mikäkin liike tai hetki kenellekin merkitsee. Se ei ole tarkoituksenmukaistakaan!  Ryhmä ja ohjaaja tukee ja on läsnä. Se riittää.

Mihin tämä opintojen matka vie? Mitä tulen tekemään? Näihin kysymyksiin vain tulevaisuudella on vastaus, mutta vuosien varrella olen tunnistanut miten omaan tanssiini ja sen kokemiseen vahvasti liittyy läsnäolo ja toisen ihmisen kunnioittaminen. Tämän sekä tanssi -ja liiketerapian kautta vahvistuvan keho-mieli-yhteyden kanssa työskentely on haaveeni.  Toivon, että voin työskennellä tanssin, kehon ja mielen kanssa ja tukea muita löytämään tuo yhteys ja sen monet mahdollisuudet.

Tanssitaan ja ollaan vuorovaikutuksessa toistemme kanssa kunnioituksella ja rakkaudella 💖

MiiA