Taannoin kokemani tanssikohtaamisen sekä seuratanssiohjaajuuteni myötä palaan ajoittain miettimään sitä missä määrin tanssissa tarvitaan taitoa ja missä määrin tunnetta.
Aihepiiri on iänikuinen ja oma pohdintani ei tule siihen antamaan sen oikeampaa vastausta, mutta yhden näkökulman tai ajatuksen ainakin lisää - toivottavasti.
Aihepiiri on iänikuinen ja oma pohdintani ei tule siihen antamaan sen oikeampaa vastausta, mutta yhden näkökulman tai ajatuksen ainakin lisää - toivottavasti.
Peilaan ajatukseni omaan tanssikokemukseen sekä siihen, että seuratanssiohjaajana tavoitteena kursseilla on tanssitaidon opettaminen. Näkökulmani tanssin opettaiseen on kokonaisvaltaisessa liikkeessä. Siinä, että tanssija ensin tuntee ja tiedostaa liikkeen omassa kehossaan ja sen jälkeen havainnoi miten omasta liikkeestä tulee yhteistä liikettä - paritanssia. Tämä on vahvasti tuntisuunnitteluni ja opetukseni lähtökohtana.
Seuratanssi on useiden tanssilajien, tyylien ja niiden yhdistelmien sulatusuuni. Musiikin soidessa miellämme kuulemaamme rytmiin tietyt askeleet. On hyvä ja tietyllä tavalla turvallista opetella kullekin tanssilajille yhteisesti sovittu tapa liikkua, jolloin se antaa varmuutta viedä tai seurata tanssiparia. Monipuolinen kuviomateriaali esimerkiksi kädenalitansseissa puolestaan rikastaa tanssia ja antaa välineitä musiikin mukaiseen tulkinnalliseen tanssiin.
Joskus sitä kuitenkin tanssikokemus jää ontoksi, vaikka käytössä on ollut monipuolinen kuviomateriaali hauskoine kikkoineen ja omasta mielestä seuraaminenkin on sujunut ilman suurempia varpaille astumisia.
Miksi tanssi ei jättänytkään huippufiilistä vaikka taidollisesti tanssi sujui puolin jos toisin yhteisenä tanssina?
Miksi tanssi ei jättänytkään huippufiilistä vaikka taidollisesti tanssi sujui puolin jos toisin yhteisenä tanssina?
Tässä kohdassa nostan tärkeäksi puhua tanssin - liikkeen tuntemisesta. Jaan tuntemisen kahteen osaan: fyysiseen liikkeeseen ja sen tietoiseen tuottamiseen sekä liikkeen/tanssin aikaan saamien tunteiden tuntemiseen. Tanssi koskettaa myös tunnetasolla. Parista välittyy muun muassa se onko hän ollenkaan halukas tanssimaan seuraavaa tahtia vai olisiko tauon pitäminen ollut kivempi vaihtoehto. Tällöin voi puhua myös tanssin tunteesta. Millä ajatuksella tanssin. Mitä kehonkielellä sanattomasti viestitän toiselle.
Tanssi on liiketaidon lisäksi tunnetaitoja. Paritanssissa molemmat tanssijat haluavat tanssia toisen kanssa. Se lienee perusajatus? Muutenhan tanssi olisi soloa duona, josta kumpikaan ei todennäköisesti saa sitä iloista tanssifiilistä.
On kahden tanssijan oma liike, jota molemmat muovaavat tukemaan yhteistä tanssia. Jotta tämä on mahdollista, tulee tanssijan tunnistaa liike ensin omassa kehossa. Tämän lisäksi tulee olla hereillä siitä minkälaista tanssiparin liikelaatu on. Nämä asiat saattavat kuullostaa vierailta ja kaukaisilta, mutta käytännössä kehomme reagoi toisen ihmisen liikkeeseen. Yhteinen tanssi syntyy juuri tuosta hienovaraisesta oman ja toisen ihmisen tuntemisesta.
Näiden ajatusten myötä toivotan sinut lämpimästi tervetulleeksi
Tanssin Kosketus - tanssiretriitti Yläneen Valasrannalla la 6.7. klo 12.00-18.00.
Päivän aikana annamme aikaa juuri oma kehon liikkeen tuntemiselle ja kokemiselle. Päivä on vuorovaikutteinen, lempeä ja ajatuksia herättelevä.
Olet lämpimästi tervetullut mukaan!
Lisätietoa tapahtumasta: