Liike, tanssi ja luottamus

Kehomme on liikkeessä joka hetki. Sydän lyö, keuhkot laajentavat rintakehämme jokaisen sisäänhengityksen myötä. Uloshengityksessä lihakset supistuvat ja keuhkot pienevät. Elimistömme perustoiminnot luovat liikettä, mikä tekee meistä ainutlaatuisen - ainutkertaisen.

Tanssissa liikkeellä on muoto. Muodon määrittävät tanssija itse - yksin tai yhdessä tanssiparin kanssa, tanssilajille ominaiset piirteet, musiikki sekä ympäristö. Seuratanssikulttuurissa tanssiympäristöinä voivat olla niin perinteinen lavatanssit, illan istujaiset, juhlat tai vaikka treenisali. Jokainen tila mahdollistaa erilaisen lähestymistavan tanssiin ja sen toteuttamiseen.

Viime viikon aikana olen ollut saanut olla läsnä erilaisissa tanssihetkissä niin lavatansseissa,  treeniynmpäristössä kuin ystävän kokemuksen myötäeläjänä. Näistä kokemuksista nousee esiin liikkeen - tanssin arvostus. Ymmärrys siitä, miten henkilökohtainen asia tanssi on. Miten tärkeä on tiedostaa, että liike on henkilökohtaista ja sen kautta on mahdollista ilmaista erilaisia tunteita, olotiloja ja ajatuksia. 

Kuluvalla viikolla kirjoitin näistä teemoista, muutaman lauseen ystäväni Facebook-postauksen alle ja nostan ne nyt laajemmin esiin tässä kirjoituksessa.

"Tanssi on henkilökohtainen kokemus, jonka seuratanssikulttuurissa olemme valmiita jakamaan tuntemattomienkin kanssa. Tämä edellyttää uskallusta asettaa itsensä toisen nähtäväksi sillä osaamisella ja persoonalla mikä siinä hetkessä on."

Tanssi on henkilökohtainen kokemus. Liike on meissä syntymähetkestä lähtien kun vedämme ensimmäisen kerran keuhkot täyteen ilmaa. Tulemme osaksi kohdun ulkopuolista maailmaa ensimmäisestä henkäyksestämme lähtien. Reagoimme ympäristöömme ja muihin ihmisiin liikkeen ja äänen kanssa. Olemme vuorovaikutuksessa ja käsityksemme itsestä ja ympäristöstä muodostuvat kun liikkumme, tarttumme kiinni ja päästämme irti. 

Tanssi on tuota samaa liikettä. Nostamme käden ylös, pyöritämme rannetta ja käsi palaa takaisin alas. Tanssikontekstiin tuotuna tuolla liikeketjulla voin koristella musiikista fraasin lopun, tuoda esiin kappaleen sanoja tai instrumentin soolo-osuuden. Liikkeen kautta nostan esiin jotain sellaista, mikä resonoi itseäni. Liike voi olla samanlainen kuin viereisellä tanssiparilla, mutta tullessaan näkyväksi minun kehostani siinä on persoonallinen signeeraus.

"Seuratanssikulttuurin pystyssä pysyminen edellyttää, että voimme tanssijoina luottaa siihen, että riitämme tanssikaveriksi sellaisena kuin olemme. Tanssitti meitä miten edistynyt tanssija tahansa.Tanssissa kohtaamme suurta uskallusta tulla nähdyksi sellaisena kuin olemme."

Tanssiessa asetan itseni liikkeen kautta näkyväksi. Miten epävarmalta sitä välillä tuntuukaan kun uusi viejä tulee hakemaan tanssimaan tai olen opettelemassa uutta tanssilajia. Epävarmuus omasta osaamisesta koputtaa olkapäällä. Siinä hetkessä tietoisesti asettaa itsensä alttiiksi epävarmuudelle ja haluaa luottaa, että tanssipari hyväksyy sen, että en välttämättä ole yhtä taitava kuin hän. Muut tanssijat tuskin asiaan kiinnittävät huomiota, mutta paritanssissa onnistumisen palaute on niin välitön suhteessa tanssipariin. Liikun väärään suuntaan, astun varpaille tai menen sekaisin omissa askelissani. Tanssipari huomaa sen heti ja virheet (jos haluamme niitä sellaiseksi kutsua) vaikuttavat myös toisen tanssikokemukseen. Punastun, nolostun ja pyydän anteeksi kömpelyyttäni. 

"Tanssitaito on paljon enemmän kuin opetellut askeleet. Se on aitoa läsnäoloa, vuorovaikutusta ja toisen ihmisen kohtaamista kunnioittavasti."

Taidokas tanssija mitataan juuri noissa epäonnistumisen hetkissä. Tilanteen päällä oleva viejä (seuraaja) rauhoittaa tanssin, antaa minun löytää oikeat askeleet ja jatkamme vasta sen jälkeen. Hyvällä tuurilla hän sanoittaa asian rohkaisevasti niin, että voin rauhassa hengähtää ja rentoutua. Askeleet, rytmi ja ilo tanssiin löytyvät. Nuo kyseiset hetket ovat avain moneen hyvään ja tanssia pidempään kannattelevaan voimaan - luottamukseen. Molemmat tanssijat voivat luottaa siihen, että se taidollinen osaaminen, mikä siinä hetkessä on, on riittävä. Kokonaisuuden kannalta ollennaisinta on luopua tavoitteista ja luoda tanssikokemus molempien taitotasoon suhteuttaen.

Onnistunut tanssikokemus rakentuu palasista, joista luottamus on yksi vahvoista pilareista. Luottamuksen myötä molemmat tanssijat voivat liikkeen kautta antaa itsensä tulla näkyväksi. Luottamuksessa molemmat tanssijat arvostavat liikettä ja ymmärtävät sen, että tanssi saattaa toiselle olla hyvinkin henkilökohtainen kokemus. Luottamus rikkoutuu ja liikeen vapaus häviää, jos toinen sanoin tai teoin viestittää arvioivansa tai arvottavansa tanssikokemusta.  Tämän vuoksi käännän ajatusmaailman niin, että jokainen tanssihetki on luottamuksen osoitus. Toinen haluaa ja uskaltaa jakaa tanssihetken kanssani - siitäkin huolimatta, että aina ei askeleet mene yksiin.

MiiA

Läsnäolo paritanssissa

Tuumasta toimeen... tätä aihetta olen pyöritellyt ajatuksissani jo pitkään. Olen käännellyt ja yrittänyt lähestyä aihetta eri kulmista. Saippuan tavoin se lipeää kädestä enkä saa siihen kunnon otetta.

Kirjoitan läsnäolosta paritanssin näkökulmasta, mutta avaan läsnäolon taitoa ensin yksilön kokemuksena.

Mitä läsnäolo on? Miltä läsnäolo tuntuu?

Tietoisen läsnäolon harjoittamisen juuret ovat budhalaisessa filosofiassa. Tietoisen läsnäolon harjoittamisessa ei ole kyse uskonnosta tai hengellisyyden harjoittamisesta vaan hetkeen asettumisesta. Läsnäolon harjoittamisella astutaan pois aistitulvasta. Annetaan mielen rauhoittua käsillä olevaan hetkeen.

Läsnäolosta paritanssista puhutaan eri yhteyksissä - sosiaalitanssi-illoissa, tanssiharjoituksissa, ohjaajien ja opettajien keskuudessa. Tietoisen läsnäolon taidon harjoittaminen on kiinni ajassa jossa elämme. Arjen hektisyys, nopea syklisyys ja tehokkuustavoitteet vievät helposti mennessään. Teemme asioita ulkoapäin asetettujen tavoitteiden ja odotusten kautta. Olemme ehkä jopa niin tottuneet oravanpyörämäiseen eteenäpäin soljuvaan rytmiin, että siitä irrottautuminen voi olla vaikeaa. Emme välttämättä edes tiedosta olevamme osa pyörivää ratasta.

Mitä tekemistä arjen oravanpyörällä on paritanssin kanssa? Miksi läsnäolo- hössötys on tarvinnut sotkea mukaan paritanssiin? Nämä ovat kysymyksiä, joita kuka tahansa saattaa esittää tässä yhteydessä. Koen, että läsnäolo on avain tanssikokemuksen syventämiseen. Läsnäolo on yhtälailla olotila, jolla on valmis kohtaamaan toisen ihmisen, mutta se on myös ajatusmaailma ja tapa elää. 

Läsnäoloon eli tietoiseen olemiseen liittyy kyseisen hetken hyväksyminen. Kulloinenkin hetki on arvokas juuri sellaisena kuin se on, ilman että sitä pyrkii muuttamaan. Elämä jatkuu vaikka minä pysähdyn. Olen pieni osa kokonaisuutta. Paritanssikenttään tämän ajatusmaailman sulauttaminen tuo armollisuutta. Läsnäolo on sen hyväksymistä, että tanssi ei ole ennaltaan määrätty askelten kokonaisuus vaan sen on siinä hetkessä muotoutuva prosessi. Viejä ehdottaa askeleet, suunnat ja muodon tanssille, johon seuraaja vastaa omalla liikkeellään. Viejä on läsnä seuraajan herkyydelle. Kun molemmat kuuntelevat toisiaan, haluamatta muuttaa toisen tapaa vastata ja olla vuorovaikutuksessa, syntyy yhteinen tanssikokemus.

Haasteen paritanssin ja läsnäolon yhdistämisessä tekee se, että tanssi on opeteltava taito. Tanssi rakentuu yleensä musiikin (voidaan tanssia myös ilman musiikkia), ennalta määriteltyjen askellustapojen ja viennin ja seuraamisen palasista. Tanssitaidon oppimiseen tarvitsemme aikaa ja  harjoittelua. Taidon kehittymisessä tavoitteiden asettelulla, niiden saavuttamisella ja palautteen saamisella on merkitystä taidon kehittymisen kannalta. Läsnäolon myötä riisumme tanssihetkestä pois odotukset ja tavoitteet. Tanssijan tulee ikään kuin heittäytyä tuntemattomaan. Molempien tanssijoiden tulee luottaa siihen, että yhdessä otetuissa askeleissa ja toisen kuuntelemisessa on kaikki.

Miltä läsnäolo tuntuu? Se tuntuu hetkeltä, joka on siinä. Niiltä tunteilta ja tuntemuksilta, joita kehossa on siinä hetkessä. Läsnäolo on hetki ja jokainen hetki on uusi. 

MiiA <3

Pala kerrallaan luomassa uutta

Viimeisten viikkojen aikana on tapahtunut pieniäsuuria asioita, jotka ovat saaneet rattaat pyörimään uudella sykkeellä.

Kevät on viime vuosina ollut vanhan päättymisen ja uuden alun aikaa. Tanssi- ja liiketerapian perusopintojen päättymisestä on kohta kaksi vuotta ja seuratanssiperusohjaaja koulutuksestakin on jo kulunut vuosi. Niin sitä usein kuuluu sanottavan, että aika kuluu kuin siivillä, ja pätee se tässäkin asiassa.

Kuluneet kaksi vuotta ovat syventäneet matkaani tanssin, liikkeen, kosketuksen ja läsnäolon maailmaan. Huh, mikä pohjaton aarreaitta on avautunut näiden teemojen kautta. Janoan lisää. Innostus kuljettaa eteenpäin. Vastaanotan uusia asioita sitä mukaan, kun ne tulevat eteeni. Vahvistan sisäistä ymmärrystäni. Sisällä polttaa suuri halu jakaa asioita eteenpäin, kun niitä on ensin pureksinut, pohtinut ja kokenut. 

Viime keväästä eteenpäin olen saanut ohjata seuratanssitunteja sekä Tanssiseura Sekahaku ry:ssä kuin Auranlaakson kansalaisopistossa. Työ tanssin parissa on ollut suurin opettajani ja asiakkailta saamani palautteen, keskustelujen ja kokemusten kautta olen pienin askelin rakentanut tuntirakennetta ja sisältöä niin, että niissä näkyy intohimoni tanssiin, parin kuuntelemiseen ja jokaisen oman sisäisen tanssin vahvistamiseen. Olen saanut hyödyntää kokemustani sekä lähestyä tanssinopetusta oman näköisellä tavallani. Olen näistä mahdollisuuksista äärimmäisen kiitollinen!

Viime viikkojen postailuni sosiaalisessa mediassa siitä, että edessä on uusia polkuja, joita olen lähtenyt kulkemaan. Mystistä, eikö vain? Tämän kevään pieniensuurien valintojen hetket ovat tapahtuneet ajassa, jossa on ollut tilaa (tästä voisi kirjoittaa oman juttunsa). Niissä hetkissä ympärillä olevien ihmisten usko, kannustus ja mahdollisuudet ovat avanneet uusia reittejä, joihin olen viime vuosien aikana keräämäni luottamuksen kautta uskaltanut heittäytyä. Samalla ne sanat, lauseet ja kannustukset - jopa vuosia aikaisemmin ovat saaneet uuden merkityksen. Niin ne siemenet vain lähtevät itämään kun aika ja paikka ovat otolliset. Kiitokset teille sydämellä rinnallani kulkeneet, ja teille jotka olette pysähtyneet kanssani hetkiin, joilla on ollut suunnaton voima <3

Mitä tämä rohkeus on sitten saanut aikaan? Sisäisesti paljon. Sisältäpäin kupliva rohkeus, innostus ja halu heijastuvat uusina suunnitelmina Tanssin Kosketus® - konseptin kanssa. Tämän lisäksi Asahi Health ohjaukset pop up- tyyppisesti kesän aikana eri puolilla Auranmaata ja Turun lähiseutua ovat suunnittelmissa. Verkot on heitetty veteen. Katsotaan mitä tapahtuu. Kerron heti lisää kun tiedän. 

Kirjoittaminen, toinen lapsuudesta asti mukana kulkeneista intohimoista on nostanut vahvemmin itseään esiin. Kirjoitan jatkossa lisää ajatuksiani tanssista, kosketuksesta, läsnäolosta ja kehollisuudesta. Runoja ja mietelmiä unohtamatta. Vapautunut aika on antanut tilaa luovuudelle, myös kirjoittamisen muodossa. 

Kevätauringon saattelemana

MiiA

Myönteinen, läsnäoleva kosketus 

Satuhieronta™ - tunnit

Tanssin Kosketus™ - teemapäivät -kurssit

Hyvinvointipalvelu Läsnäolon Hetki