Kohtaan tanssissa sinut ja itseni

Tätä tekstiä olen raapustellut pitkin kesää: aloittanut, lopettanut, jatkanut ja taas aloittanut. Nyt tuntuu, että on aika viimeistellä tämä kirjoitus. Kesä on vaihtumassa lämpöiseen syksyyn. Tanssilavoilla on kohdattu vanhoja tuttuja ja uusia tuttavuuksia. Osa lavoista sulkee pian ovensa ja kutsuu tanssijat mukaan ensi kesänä, kun taas toisaalla puitteet mahdollistavat tunnelmallisten syystanssien järjestämisen. Olemme taitekohdassa.

Kesälavat ovat ehkä innostaneet oppimaan uutta ja tanssikurssit kutkuttavat mieliä ja uuden oppimisen halu ja ilo ovat käsin kosketeltavissa. Aina voi oppia jotain uutta, nauttia omasta kehosta, ilmaisusta ja tanssiparin kanssa yhdessä luodusta hetkestä. Tanssi on niin ihanaa!! Tämä on se tanssin perusajatus mihin on hyvä palata välillä ajatuksen kanssa: tanssin ilo! Mitä se on? Mitä se minulle merkitsee ja miten se minussa ilmenee.

Palaan vielä siihen keskikesän lämpöön ja tanssi-iltaan, mikä sai minut silloin aloittamaan kirjoittamisen...

Lämpö jatkuu pitkälle iltaan ja järvien vedet heijastavat taivaan sineä.

Eilinen tanssi-ilta oli puitteiltaan mitä parhain. Aurinko paistoi taivaalta matkatessa kohti kesälavan kutsua. Vehreys on kaikkialla ja se kesäidylli - järven ranta, otti vastaan laineiden keveän liplatuksen.
Portilla tanssijärjestäjät toivottivat tervetulleeksi johon mielellään vastaa ilolla takaisin. Pientä kutkutusta vatsanpohjassa kun kävelen kohti tanssilattiaa. Ulkoterassille on kerääntynyt ihmisiä juttelemaan, vilvoittelemaan ja viihtymään. Hyvä tunnelma kuplii itseenikin.

Miesten haku on käynnissä. Tuttuja tulee vastaan ja moikataan ohi mennen. Pääsen tanssimaan ja nautin musiikista ja tanssista. Ilta on osoittautumassa juuri sellaiseksi jota tanssi-ilta parhaimmillaan on: rentoa, tunnelmallista, iloa ja keveyttä. Kunnes. Kunnes minua tulee hakemaan aivan uusi kasvo.

Ensimmäinen tahti menee tunnustellen ja vähän tutustuen. Tanssi on mukavaa ja hänen kanssaan on kiva tanssia. Keskustelun lomassa käy ilmi, että hän on hieman epävarma osaamisestaan. Pysyykö tahdissa ja miten askeleet sujuvat. Rohkaisen nauttimaan tanssista. Itselleni kun tunne on tärkeämpi kuin pilkulleen osuvat askeleet. Hän vähän rentoutuu ja itsellänikin on mukava tanssia. Tanssin lomassa käy ilmi, että osittain epävarmuus johtuu edellisen tahtiparin aikana saamasta palautteesta. Seuraaja oli antanut palautetta askelten pituudesta ja tahdissa pysymisestä...

Tuo kirjoitus ja tuo hetki palauttaa itseni pohjimmaisen kysymyksen äärelle: mitä tanssi on? Kysymys on niin suuri, ettei yksiselitteistä vastausta ole mahdollista antaa. Tanssi on niin henkilökohtainen asia, että sen merkityksetkin ovat hyvin yksilölliset. Tanssilava ympäristössä varmasti jokainen on tullut viihtymään ja nauttimaan tunnelmasta, tanssista ja musiikista. Kukin omalla tavallaan ja eri asioita arvostaen ja painottaen.

Se mikä tuossa ja tuon kaltaisissa tilanteissa mielestäni puuttuu on toisen ihmisen kohtaaminen. Ymmärrys siitä, miten henkilökohtaisen ja herkän asian äärellä olemme, kun tanssimme toisen ihmisen kanssa. Tanssissa päästämme toisen ihmisen hyvin lähelle itseämme. Lähemmäksi mitä tavallisesti vieraan ihmisen päästäisimme. Tanssiotteen kautta luomme yhteyden toiseen ihmiseen, ja sen kautta välitämme tietoa ja vastaanotamme sitä. Kohtaamme toisen ilman sanoja, kehon kieltä ja tanssilajille tunnusomaisen askeltapaa käyttäen. Kohtaamme tanssin kautta niin tanssiparin kuin itsemmekin.

Kaikkien tanssijoiden kanssa ei tanssi tunnu samalta, olemmehan jokainen omanlaisiamme. Ymmärrys siitä, että jokaisella oma tanssitapa ja sitä kautta kehonkieli ovat hyvin henkilökohtaisia asioita. Tämän vuoksi tanssilattialla on hyvä kohdata toinen ihminen kunnioituksella ja arvostaen. Iloiten siitä, että hän on löytänyt tanssin ja haluaa sitä harrastaa. Huolimatta hänen tai minun tanssiosaamisesta, voimme tanssia nämä kappaleet ja iloita tanssimisesta. Uskon, että tämä avoimuus, hyväksyntä ja tanssin ilo kutsuvat uusia harrastajia mukaan. Otamme parketilla jokaisen vastaan sellaisena kuin hän on. Mukaan mahtuvat kaikkia <3

Valmistuin tanssi-ja liiketerapeuttiseksi ohjaajaksi kesäkuussa 2017.

Tein opintoihin liittyvän kehitystehtävän Tanssin Kosketus - nimisen konseptin luomisesta. Kehitystehtävässä pohdin seuratanssia läsnäolon, kehollisuuden ja kosketuksen kautta.

Täältä voit lukea kehitystehtäväni.

Tanssin iloa <3

Miia

Kyynelten virta

Kyyneleet. Kertomus ilosta, surusta, pettymyksestä tai onnesta. Kyyneleet ovat tarina elettyä elämää, tunnetta ja rakkautta.
Kyyneleet ovat kosketus - jokin sisälläni kosketti minua ja nyt se kosketus on lämmin suolainen vesivana poskillani.

Kyyneleet - heikkous vai vahvuus?
Miten vaikea on antaa niiden näkyä.
Poskilla näkyvät kyyneleet osoittavat luottamusta. Annan niiden näkyä, luotan että saan olla se joka olen. Luotan ettet halveksi, pety tai kiusaa. Luotan ettet käännä selkääsi pois. Poskilleni juurtunut vana osoittaa että olen auki, haavoittuvainen ja elossa. Luotan, että hyväksyt ja otat vastaan minut tällaisena. Luotan, että riitän silloinkin kun en ole vahva ja hymyileväinen. Luotan, että saan olla edessasi niiden tunteiden ja eletyn elämän kera, minkä kohtaat katsoessasi itkuisiin silmiini ja suttuiseen ripsiväriini poskillani. Kyyneleet.

Otat syliin. Halaat. Kosketat. Hengitän.

Kiitos. Kiitos. Kiitos.

***

Se, että näyttää omat tunteensa.
Hyväksyy elämän mutkittelevat polut ja
ylämäkien tuskan.
Mahdollistaa ja antaa tilaa myös toiselle olla keskeneräinen omalla polullaan. Olla sellainen kun on. ❤

Kiitos. Kiitos. Kiitos.

Satuhieronta: Ajatukset kuin karuselli

Tänä iltana syntyi Satuhieronta päivän kiireen kirvoittamana. Miten rauhoittua päivän päätteeksi? Mitä kun uni ei tule? Miksi ajatukset vain pyörivät kuin karuselli?

Satuhieronta on läsnäolevaa kosketusta ja sen kautta tarinan kuvittamista lapsen tai aikuisen selkään. Satuhierontaan tulee varata oma aikansa ja hetkensä, jolloin tarinan kertojalla ei ole kiire vain voi itsekin rauhoittua tarinan äärelle. Lisätietoa Satuhieronnasta saat mm. www.satuhieronta.fi -sivustolta. Itse olen kouluttautunut Tarina ja Kosketus oy:n (www.satuhieronta.fi) kautta Satuhierojaksi.

Rauhallista Satuhieronta -hetkeä Sinulle ❤

***

Olipa kerran Olli Orava,
[Molemmat kädet lapaluiden päällä]
joka makasi sängyllään eikä saanut unta.
[Silitä kevyesti selkää]
Vaikka miten hän yritti saada silmiä kiinni,
ripset eivät tahtoneet levähtää poskien päällä.
[Sormenpäillä pitkiä vetoja olkapäistä alaspäin]
Ajatukset pyörivät kuin karuselli.
[Sormenpäillä pyörivää liikettä selässä]
Ollikin kääntyili sängyssään puolelta toiselle.
[Kämmenillä painalluksia selän puolelta toiselle]
Siinä samassa Olli Orava pinkaisi ylös sängystään ja juoksi pihalle.
Se juoksi ja juoksi pitkin metsäpolkuja,
[Sormenpäillä pyörivää liikettä selässä]
hyppellen purojen ylitse.
[Sormenpäät supussa painalluksia paikasta toiseen]

Kunnes se tuli takaisin kotiportaille,
istahtahtaen siihen.
[Kädet pysähtyvät paikalleen]
Kyynel valahti poskelle ja se niiskutti.
[Silitä kevyesti selkää]

Olli Oravan äiti oli nähnyt poikansa juoksevan ripustaessaan pyykkejä ulos kuivumaan.
Pyykit liehuivat iltatuulessa ja puhdas tuoksu leijaili Ollinkin nenän päähän.
[Silitä kevyesti selkää]

Äiti istahti Olli Oravan viereen ja kysyi:
"Mikä hätänä pikkuiseni?"
[Kädet pysähtyvät paikalleen]
Oli nyyhkytti ja kertoi ettei saanut unta,
vaikka kuinka yritti.
[Silitä kevyesti selkää]
Hän yritti juosta ajatuksia karkuunkin,
muttei se onnistunut.
[Sormenpäillä pyörivää liikettä selässä]
Ajatukset vain pyörivät ja pyörivät,
eikä uni tule.

Äiti- orava otti Ollia kiinni käpälästä
[Kädet pysähtyvät paikalleen]
ja neuvoi:
"joskus ajatukset pyörivät kuin karuselli,
ja silloin on hyvä laittaa silmät kiinni.
[Vie kämmen kevyesti alaselän päälle]
Hengittää syvään nenän kautta,
[Rauhallinen pitkä veto selkärankaa pitkin ylös]
ja puhaltaa ulos.
[Sormenpäiden kiemurteleva liike alas kohti alaselkää]
Hengittää syvään - ja puhaltaa ulos.
[Edellinen uudestaan]
Hengittää syvään - ja puhaltaa ulos."
[Edellinen uudestaan]
Kyllä se uni tulee,
kun ajatuksetkin saavat levätä.
[Edellinen uudestaan]

Olli Orava halasi äitiä,
[Kämmenellä pyörivää rauhallista liikettä selässä]
kiipesi takaisin vuoteeseensa,
[Sormenpäät nupussa painalluksia alaselästä ylöspäin]
veti peiton päälleen ja
[Vie peitto lapsen päälle]
toivotti kaikille hyvää yötä.
[Kämmenellä pyörivää rauhallista liikettä peiton päällä]
Sitten se nukahti.
[Kädet pysähtyvät paikalleen lapaluiden kohdalle]

Sen pituinen se. ❤

MiiA

Kosketus ja läsnäolo

Istuen bussissa kohti kotia. Tanssi- ja liiketerapian perusopintojen lähiopetuspäivät ovat takana ja on hetki levähtää kehollisen työskentelyn jälkimainingeista. Samalla käyn läpi mitä koin, mitä ajatuksia menneet päivät ovat herätelleet. Hyvä niin.

Aiheena meillä oli kosketuksellinen anatomia ja kinesiologia. Opettajana Satu Palokangas. Kiitos hänelle läsnäolosta, oman osaamisen jakamisesta ja inspiraatiosta!

Teimme useita harjoitteita, joista itselleni nousi vahvasti esiin kosketuksen ja koskettamisen olemassa olo. Olipa kyseessä minä itse tai vieressä oleva toinen: miten kosketan itseäni? Miten kosketan häntä? Tarvitaanko koskettamiseen fyysistä ihopinnan yhteyttä vai voinko koskettaa olemalla. Läsnäololla.

Oman itsensä koskettaminen. Hieron käsiäni yhteen. Syntyy lämpöä. Hieron käsivarsiani, ikään kuin halaan itseäni. Tuntuu hyvältä. Voin myös piirtää rajat kehoni ympärille kuljettamalla kämmeniä jalkapöydästä nilkkaan, sääriä pitkin ylös polvilumpiolle, siitä reiden ulkopinnalta lantiolle, hipaisen vyötäröä, vatsan seutua, rintoja ja siitä käsivarsille, niskaan ja pään päälle.
Mitä tunsin? Mitä koin? Mitä ajatuksia kosketus herätti?

Vielä kun syventyy kosketukseen tarkemmin. Mitä kosketan kun kosketan itseni säären päältä? Lantion kohdalta? Vatsasta? Pään alueelta? Tähän asti olen miettinyt koskettavani ihoa ja sitä kautta tunteitani ja kehossa mahdollisesti muistissa olevia jälkiä, jotka saattavat herätä kuin karhut unestaan kun ne tunnistavat kosketuksen mikä siinä hetkessä resonoi jonkun aiemmin koetun kanssa. Kosketan ihoa ja tunteita.

Nämä kaksi päivää havahduttivat minut tietoisuudelle siitä, että tuon ihon alla on paljon muutakin. On kudoksia, lihaksia, nesteitä, luita ja sisäelimiä. En ole niistä ollut kovinkaan tietoinen, sillä ne ovat. Tekevät tehtävänsä ilman että huomioisin niitä. Kivun ja ärtymisen kohdalla kysyn mikä on vikana? Miksi sattuu? Ikävän tunteen kautta tulen niistä tietoiseksi. Enää en halua asian olevan niin.

Miksi koin, että oman kehon tunteminen tarkemmin on tärkeää? Kun miettii mikä tarkoitus kehon eri osa-alueilla on, miten ne toimivat yhteydessä toisiinsa, miten keho on elossa virtaavana energiana - haluan olla lähempänä itseäni. Eri ruumiin osilla on tehtävänsä, luonteensa ja liikkeensä. On kovaa luuta, kimmoisia lihaksia ja pehmeää rasvaa. Karrikoidusti esitettynä, mutta ajatus siitä mitä haen. Nämä kaikki toimivat yhteistyössä kehossa. Miten paljon sisällämme tapahtuukaan. Kun pysähtyy tämän ajatuksen äärelle, on helpompi myös sallia itselleen olemassaolo. Sellaisenaan ilman tekemisen ja tietämisen tarvetta. Kaikki on meissä. Olen tällaisena tarpeeksi. Ilmennän elämää, energiaa, sykettä olemalla.

Tietoisuuden herääminen omasta kehosta avaa myös katseen sille, miten arvokas ja merkityksellinen on toinen ihminen minun vieressäni. Hänellä on oma tarinansa, jonka äärelle minun on mahdollista päästä. Kosketus jollain tasolla yhdistää meidät. Kun tunnistan läsnäolon ja kosketuksen itsessäni, voin myös koskettaa toista ja tuntea hänet.  Kosketuksen tulee aina olla kunnioittava ja vastavuoroinen. Se voi myös olla yhteinen.

Ihminen elää kosketuksesta. Kosketus on elämän ehto vastasyntyneelle vauvalle. Hyväksyvä, kunnioittava, lämmin kosketus välittää nähdyksi tulemista, arvostusta ja merkityksellisyyttä. Sitä me olemme. Merkityksellisiä itsessämme ja toinen toisillemme.

Kiitos ❤

Tanssin Kosketus

Alkanut kevät on ollut itselleni sisäisten muutoksen ja pohdintojen aikaa. Opinnot Jyväskylässä ovat herätelleet minua joka kerta syvemmin kehotuntemuksen ja -tietoisuuden pariin. Keho on täynnä viisautta, tarinoita ja tunteita. Olen iloinen niistä kaikista!

Tanssi- ja liiketerapian perusopintojen loppusuora häämöttää horisontissa ja työn alla on opintoihin kuuluvan kehitystehtävän tekeminen. Omaksi kehitystehtävän suunnaksi valikoitui seuratanssit, mikä itselleni on lähellä sydäntä. Omaan tanssinautintoa on viime vuosina tukenut läsnäolon harjoittaminen ja Satuhierontaohjaajana toimimisen myötä myös kosketuksen merkitys ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa on noussut vahvasti esiin osana tanssikokemusta. Näiden ajatuspalojen myötä ja kautta olen saanut jakaa, keskustella ja ideoida eteenpäin Tanssin Kosketusta hyvän tanssiystäväni kanssa. Kiitos ❤

Tanssin Kosketus - kurssikokonaisuus jonka tulen toteuttamaan osana tanssi- ja liiketerapian perusopintoja on omakohtainen matka kehoon ja tanssillisuuteen. Se on yhteenveto tanssin omakohtaisesta kokemisesta, ajatusten jäsentämistä ja oman tanssimatkan avaamista sanoiksi ja harjoitteiksi.

Tanssin Kosketus nykyisessä olomuodossa on tanssikokemusten, kehotietoisuuden ja tanssi- ja liiketerapia opintojen myötä tulleen osaamisen tiivistelmä ja avaus. Tämän kokoamisen kautta olen pohtinut; mitä tanssi oikeasti on - liikkeen kehollinen kokeminen ja sydämen sykettä rinnassa? Milloin liikkeestä tulee tanssia? Mikä tekee kahden ihmisen liikkeestä paritanssia?

Näiden kysymysten äärelle olen pysähtynyt useasti ja löytänyt lähes aina jonkin uuden ajatuspolun tai havainnon. Oman kokemuksen ja tanssin pohjalta olen suunnitellut Tanssin Kosketus  kurssikokonaisuuden, minkä ensimäinen kurssi-ilta on tulevana tiistaina. Mitä on paritanssi? Mielenkiintoinen kysymys, jota lähden tutkimaan läsnäolon ja kosketuksen näkökulmasta. Jännittää totta kai, mutta (tanssi-) ilon kautta eteenpäin.

Kiitos. Kiitos. Kiitos.
❤ Miia